Palaute – työelämän eliksiiri vai viimeinen niitti

08.07.2021

Koiraihmisinä pohdimme Kirsin kanssa usein koirien kouluttamista sekä positiivisen vahvistamisen ja oikea-aikaisuuden merkityksestä koiran oppimisen kannalta. Useimmat koirankouluttajat ovat jo omaksuneet positiivisen vahvistamisen ja ymmärtävät, että pakko ei ole paras menetelmä toivotun tuloksen aikaansaamiseksi. Valitettavasti mukaan mahtuu edelleen myös muunlaisia lähestymistapoja. Koirista ajatuksemme kiertyivät jälleen työelämään ja työelämässä paljon puhuttuun palautteeseen. Mitä palaute loppujen lopuksi on ja mikä siitä tekee niin vaikeaa?

Palautteen antaminen on vallankäyttöä. Palautteen sisältö ja tapa, jolla se annetaan, vaikuttavat kokemukseen palautteesta. Useimmat toivovat palautetta, mutta eivät aina tunnista palautetta sitä saadessaan. Positiivinen palaute on helpompaa olla tunnistamatta. Toisaalta positiivisen palautteen odotetaan ehkä olevan jotain "spessua", jolloin ihan tavallinen "hienosti tehty" ei enää riitä täyttämään palautteen kaipuuta. Korjaavaa palautetta harva meistä todella haluaa. Välillä se on välttämätöntä, jotta vältetään isommat virheet ja ohjataan toimintaa oikeaan suuntaan. Toisaalta ihminen älykkäänä olentona pystyy usein itsekin korjausliikkeeseen ilman sen suurempia palautteita.

Positiivinen palaute annetaan julkisesti ja korjaava palaute kahden kesken. Näin palautteen antamisesta opetetaan. Julkinen positiivinen palaute nostaa parhaimmillaan yhteishenkeä ja kannustaa pyrkimään parempiin suorituksiin. Oikein annettuna positiivinen palaute kannustaa koko tiimiä tai työyhteisöä, ei pelkästään palautteen saaja. Positiivinen palaute voi olla myös kaksiteräinen miekka. Se voi aiheuttaa epätervettä kilpailua, eripuraa ja pahaa mieltä, jos kaikkia asiaan osallisia ei huomioida. Työssä onnistuminen on pääsääntöisesti yhteisen oppimisen ja jaetun asiantuntijuuden tulosta. Harva meistä onnistuu yksin tyhjiössä. Yhteen henkilöön kohdistettu positiivinen palaute voi myös kääntyä itseään vastaan, jos lopputulos ei pidemmän päälle olekaan toivottu. Silloin sankarista leivotaan syyllinen ja muut huokaisevat helpotuksesta ja pesevät kätensä koko jutusta. Kaikki eivät myöskään halua saada positiivista palautetta julkisesti. Kokemus voi olla kuormittava ja johtaa pahimmillaan jopa alisuoriutumiseen huomion pelossa.

Korjaava palaute on kiertoilmaus huonosta tai vääränlaisesta toiminnasta keskustelemiselle. Asian vaikeutta kuvannee hyvin se, että siitä puhutaan kiertoilmauksella "korjaava" palaute. Korjaustoimia tarvitaan, kun jokin on rikki. Pitäisi myös muistaa, että kaikkea rikkinäistä ei tarvitse, kannata tai voi korjata. Tarvitaanko korjaavaa palautetta? Monesti asiat eivät ole mustavalkoisia. Korjaavaan palautteeseen johtaa usein ulkopuolelta tuleva signaali, kuten asiakaspalaute tai jonkun kokema vääryys, todellinen tai kuviteltu. Korjaava palaute tulee usein ylhäältä alas ja siihen odotetaan välitöntä reagointia sekä liitetään mahdollisesti uhka seuraamuksista. Työyhteisöt ovat nykyään kompleksisia, samoin asiakaspalvelutilanteet. Osapuolten tunnetilat ja tulkinnat vaikuttavat tilanteen kehittymiseen ja siihen liittyviin kokemuksiin. Tiedostamattomasti toimintaamme ohjaavat aikaisemmin opitut toimintamallit. Tämä koskee sekä palautteen antajaa että saajaa. Näin saadaankin aikaan mukava kudos tunteita, väärinymmärryksiä ja jopa kostonhalua, jossa uhriksi voi lopulta päätyä henkilö, joka on ollut väärässä paikassa väärään aikaan.

Joka tapauksessa korjaavan palautteen antaminen vaatii enemmän taitoa ja osaamista kuin positiivisen palautteen antaminen. Ensin pitäisi miettiä mihin palautteella pyritään? Halutaanko vain ajaa palautteen saaja nurkkaan, josta ainoa poispääsy on häpeästä ja nöyryytyksestä alkava ja masennukseen päätyvä sairasloma tai irtisanoutuminen. Voisiko palautteen tarkoituksena kuitenkin olla oppimaan ohjaaminen? Oppiminen on ainoa tapa toimintatapojen muuttamiseen, mutta uuden oppiminen linkittyy aina aikaisempaan osaamiseen. Työyhteisössä palautteen antajan olisikin hyvä tuntea palautteen saaja, jotta palautteen pystyy antamaan vaikuttavasti. Vaikuttavuudella tarkoitan tässä oppimisprosessiin johtavaa palautetta sen sisällöstä riippumatta.

Palautteen ongelmana on myös sen yksisuuntaisuus. Lisäksi palautteesta voi jäädä paha mieli palautteen antajalle ja saajalle. Huonosti annetusta palautteesta kasvaa työelämän peikkoja, jotka vaanivat nurkissa, siirtyvät perimätietona seuraaville ja alkavat lopulta ohjata toimintaa. Palautteen pelossa toiminta lamaantuu ja tuloksellisuus heikkenee. Yksi huolimaton korjaava palaute voi vaikuttaa koko työyhteisön toimintaan.

Muun muassa näistä syistä aloimme miettiä mikä on palautteen merkitys työelämässä ja saavutetaanko sillä toivottua lopputulosta? Meillä on tapana reflektoida, eli mietiskellä ja pohdiskella, omaa toimintaamme yksin ja yhdessä. Yhdessä reflektoinnin etuna on sekä palautteen saaminen että oppiminen. Luottamuksen vallitessa uskaltaa sanoittaa vaikeitakin asioita. Oppimista edistää myös se, että asioita on ensin työstänyt itsekseen ja vasta sen jälkeen keskustelee niistä toisen kanssa. Reflektiossa voi itse vaikuttaa siihen mitä asioita käsittelee ja millä tavalla. Joka kerta asiat lähtevät kuitenkin kasvamaan tai kehittymään, jolloin seurauksena on oivallus. Oivallus ja ymmärrys johtavat oppimiseen, joka muuttaa toimintaa pysyvällä ja positiivisella tavalla. Myös työyhteisöissä voitaisiin hyödyntää reflektointia työvälineenä, olipa sitten kyseessä palautteen antaminen, saaminen tai toiminnan kehittäminen.

Positiivisia heijastuksia kesäänne toivottavat Ratkaisupaikan tytöt!